Teokset

Kansainvälisesti tunnettu äänitaiteilija ja muusikko Petri Kuljuntausta toteuttaa vedenalaisen äänitaideteoksen yhteistyössä Suomen ympäristökeskus SYKE:n kanssa. Itämerestä, jopa 100 metrin syvyydestä taltioidut äänimaisemat pääsevät osaksi Seacording -teosta, jonka yleisö tuntee kehonsa kautta uima-altaassa sukellellessaan. Tiettävästi aiemmin ei ole toteutettu vastaavaa vedenalaista teosta, jossa teoksen äänet on äänitetty veden alla ja myös kuuntelu tapahtuu veden alla. Kuljuntaustan sooloesityksessä All Day I Hear The Noise Of Waters äänet kietoutuvat toisiinsa monisyisesti James Joycen tekstin innoittamana.

 

Kuvataiteilija Kristiina Ljokkoin installaatio Keidas on saanut alkunsa avaruudesta otetusta valokuvasta, jossa maapallo näyttäytyy sinisyyttä hohtavana vesiplaneettana. Installaation elävät vesiekosysteemit kelluvat pallomaisissa akvaarioissa keskellä puhtaaksi kontrolloitua allasvettä. Luonnonvesillä laivaliikenne ja muu ihmisen toiminta kiihdyttävät vieraslajien kulkeutumista vesistöistä toisiin. Vesiekosysteemit ovat muutoksen tilassa. Tulokkaat ja paikallislajit hakevat paikkaansa uudessa rinnakkaiselossaan. Vieraslajin käsite uimahallissa on kuitenkin tiukka: kaikki paitsi ihmiset ovat vieraita, ei-toivottuja.

 

Valosuunnittelija Eero Erkamon tilallisen valoteoksen Monochromatic Variations taustalla on ajatus yhden värin eri vivahteissa väreilevästä, usvaisesta merimaisemasta – epämääräisestä horisontista veden ja ilman rajalla. Ihmiset ovat ladanneet mereen paljon tunteita kautta taiteen historian. Raivoavan tai tyynen meren kautta on kuvattu hankalasti sanoiksi puettavia inhimillisiä tunteita ja toisaalta meri on ollut myös itse suuren luonnon symboli, jonka rinnalla ihminen on saanut itsensä pieneksi. Monochromatic Variations -teos toimii luontona, jonka äärellä voimme kokea olevamme olemassa, mutta tällä kertaa enemmän rauhassa, tyynen sään vallitessa.

 

Tuomas Toivonen ja Jarno Tikka tuovat STEROPE-ääniteoksensa osaksi Life Aquaticia. “Jatkuva ääni kuin laulava meri joka yhtenäisenä velloo, sen eri kerrokset liikkeessä, sen vedet, elämä ja lämpötilat muutoksessa. Meidät synnyttänyt alkumeri voi pahoin, nousee meitä vastaan, lämpenee vihassaan myrkylliseksi; loppumeri. Odysseus, modernisti, uhmasi vihaista merta ja päihitti sen kaikki juonet, kuuli seireenien laulun ja palasi kotiin. STEROPEN, seireenien äidin, ääni kaikuu syvänteissä ja matalikoilla, satama-altaissa ja ulapalla, etsien, surren kadonneita lapsiaan. “ Saksofonisti Jarno Tikka esiintyy Tuomas Toivosen tuottaman Sterope-ääniteoksen solistina osittain improvisoiden ja osittain sävellykseen nojaten.